Harva meistä tietää miltä tun
tuu olla petrinäköinen.
Harvo meistä tietää, miltä tun tuu olla
Petrin näköinen.
Harvo meistä tietää, miltä tun tuu olla
Petrin näköinen.
Harvo meistä tietää, mitä tuntuu olla
Petrin näköinen.
En ole enää sairas, en enää tunkkainen.
Ei sisun simo kaadu kuumevuoteeseen.
Ei lokkisaari pääse mieleen eikä silmiin.
Poha jonkun kauan sitten
palaneen maiseman.
Taas ruoka maistuu, huoneen ilma vaihtuu,
lakanat muutetaan.
Selän alla tyynyn ojaan,
seinään bassorumpu kuulostaa koputukselta ikkunaan.
Korvilta kuulokkeet minua tultiin nautamaan,
piiput yskii suosiolan.
Ei tiedä uusista autoista,
mitä merkkiä ne on, patjaa peittona.
Nousen nopeaan sängystä avoit
tamaan hyllyn päältä jotain tavaraa.
Ni in pyörryt ehkäpä.
Sitten teen äänitystä anto logiaan.
Me stari teosta ainoastaan.
Sibelius katsoo ainolastaan.
Kirjastopalon jälkeen ostan vi hkoja, kyniä,
viivot, timiä, kirjoitan mieleisen historian.
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa vain siinä määrin,
kuin ne juuri minua ulottuu koskemaan.
keskustelu a, jo hon osallistuisin,
en herätä.
Eri mieltä oleminen kävi mahdottomaksi,
kun asiat joita vastustin
eivät panneet vastaan.
Samaa mieltä oleminen oli
mahdollisuudetonta.
Harva meistä tietää,
miltä tun tuu olla petrin näköinen.
Harva meistä tietää,
miltä tun tuu olla petrin näköinen.
Harva meistä tietää, miltä tuntuu olla
Petrin näköinen.
Harva meistä tietää, miltä tuntuu olla
Petrin näköinen.
Kiitos kun